Motorolan tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Martin Cooper teki historiaa lähes 50 vuotta sitten. Hän soitti maailman ensimmäisen mobiilipuhelun laitteella, joka painoi massiiviset 1,1 kiloa – lähes kymmenen kertaa iPhone X:n painon verran.
Kukaan ei muista varmuudella, kauanko puhelu kesti, mutta luultavasti joitakin minuutteja. Ajat ovat sittemmin muuttuneet: vuonna 2018 lähes neljäsosa 18−24-vuotiaista käytti puhelintaan yli 7 tuntia päivässä. Vai kannattaako laitetta ylipäänsä kutsua enää puhelimeksi?
Mobiililaitteet ovat nykyään niin älykkäitä, että niiden lukituksen pystyy avaamaan sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella. Niillä voi soittaa videopuheluita kavereille tai sukulaisille maailman toisella laidalla tai tilata ruokaostokset kaupasta kotiovelle. Niillä voi katsella elokuvia ja kuunnella musiikkia, ne ovat huipputason kameroita ja niillä voi tilata ja maksaa taksin. Laitteella voi myös vastata sähköposteihin, moni käyttää niitä ainoana kalenterinaan ja ne vastaavat mihin tahansa käyttäjän esittämään kysymykseen. Niillä voi myös vartioida kotiaan ja joskus satunnaisesti soittaa vaikka puheluitakin.
KÄYTTÖOHJEITA EI ENÄÄ TARVITA
Useimmat meistä pitävät puhelimen aina lähellään. Älypuhelimista tuli erottamaton osa päivittäistä elämää erityisesti mobiilisovellusten eli “appien” myötä. Niiden liiketoiminnallinen kokonaisarvo on tällä hetkellä 77 miljardin USD:n luokkaa.
Kysyimme Quinyxin tuotekehityksessä toimivalta Johannes Nordmanilta, mikä sovelluksista tekee niin koukuttavia ja tarpeellisia. Ähtärin kaupungista kotoisin oleva Nordman nosti tärkeimpinä esiin hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden.
- Sovellusten käyttäminen ei vaadi käyttöohjeen lukemista. Hyvin suunnitellut sovellukset helpottavat elämää, ovat helppokäyttöisiä ja näyttävät tyylikkäiltä. Parhaat niistä ovat käyttäjälle todella selkeitä, ja nimenomaan selkeys tekee niistä miellyttäviä käyttää, Nordman sanoo.
Hyvin suunnitellut sovellukset eivät vaadi käyttäjältä ajattelutyötä. Tämä pätee niin musiikin ja videoiden striimaukseen kuin kavereiden kanssa kommunikointiinkin, tai vaikkapa tulevien työvuorojen tarkistamiseen. Hyvä sovellus toimii luonnollisen ja intuitiivisen logiikan mukaan ja säästää siten valtavan määrän aikaa.
Sovellusten ja mobiililaitteiden käytön räjähdysmäinen kasvu lukemattomiin eri tarkoituksiin on ohjannut Quinyxiä kehittämään työvoimanhallinnan ohjelmistoaan ensisijaisesti mobiilikäytön näkökulmasta. Työvoimanhallinnan sovelluksen on oltava yhtä helppokäyttöinen kuin Spotify. Käyttäjän täytyy päästä katsomaan tulevia työvuorojaan, leimaamaan kellokorttinsa ja tarkistamaan työtuntinsa mahdollisimman helposti.
- Hankimme jatkuvasti lisää tietoa siitä, miten sovellustamme käytetään, ja hyödynnämme tietoa kehitystyössä. Yksinkertainen, selkeä ja käyttäjien tarpeisiin räätälöity mobiilinäkymä antaa varman ja selkeän käyttökokemuksen. Sovellus on käyttövalmis heti asennuksen jälkeen, Nordman toteaa.
Helppokäyttöisyys myös helpottaa esimiesten perehdytysrupeamaa. Työntekijät pääsevät nopeammin kartalle yrityksen toimintamalleista, kun järjestelmän toimintaa ei tarvitse käydä pitkällisesti läpi.
- Tämä ilahduttaa tietysti myös työntekijöitä itseään. Olemme saaneet sekä IOS- että Android-versiosta hyvät arviot sovelluskauppojen arvosteluissa, mikä on aika harvinaista tämäntyyppiselle sovellukselle. Mobiililähtöinen ajattelu tarkoittaa meille sitä, että järjestelmän jokaisen palasen kohdalla mietimme, miltä tämä näyttää mobiililaitteen ruudulla ja soveltuuko tämä toiminto mobiilikäyttöön, Nordman kertoo.
ISO VALTTI LIIKETOIMINNALLE
Mobiililähtöinen näkökulma on erityisen tärkeä yrityksille. Toisin päin käännettynä: vanhentuneiden työvoimanhallinnan järjestelmien ja puutteellisten mobiilisovellusten käyttö hankaloittaa kaikkien arkea, erityisesti työntekijöiden.
Suurin osa yrityksistä hyväksyy nykyään sen, että työntekijät pitävät puhelinta mukanaan työpaikalla, kunhan se ei vaikuta työsuoritukseen. Suurella osalla työntekijöistä on siis supertietokone taskussaan koko työpäivän ajan, ja tämä voi hyödyttää myös työnantajaa. Mobiililaitteet ja niihin erityisesti suunnitellut sovellukset ovat iso valtti liiketoiminnalle. Niillä voidaan muun muassa vähentää työvoimakustannuksia ja tehostaa viestintää. Työvoimanhallinnan sovellusta käyttävät työntekijät kertovat avaavansa sen ensimmäiseksi työpäivänsä aamuna, ennen muita sovelluksia.
Työvoimanhallinnan sovelluksissa on myös paljon muuta tulevaisuuden potentiaalia. Esimerkkinä kätevästä ominaisuudesta on mobiilileimaus, joka voidaan sitoa ennalta määrättyihin GPS-koordinaatteihin – järjestelmä avaa kirjaustoiminnallisuuden tietyissä karttakoordinaateissa, ja näin työntekijät voivat kirjautua sisään ja ulos aina ollessaan toimipisteensä alueella.
Lisätietoa työvoimanhallinnan tulevaisuudesta löytyy ilmaisesta oppaastamme.
